Kuusamo XXIII Nature Photo Festival

ESIINTYJÄT

Muutokset ohjelmassa mahdollisia!
Arvonen Päivi

on painetulle ja verkkomedialle työskentelevä vapaa toimittaja ja valokuvaaja, sekä kulttuurivalmentaja, joka työskentelee nykyisin noin puolet vuodesta ulkomailla. Hän on erikoistunut ihmisoikeuskysymyksiin, kehitysyhteistyöhön, ympäristö- ja eläinaiheisiin sekä näihin liittyviin suojelukysymyksiin, matkailuun, kulttuureihin, uskontoihin ja henkilöhaastatteluihin.

Kuvajournalistin matkassa Australiassa, Intiassa, Bangkokissa ja Omanin sulttaanikunnassa

Kokenut ulkomaantoimittaja ja valokuvaaja kertoo kuvaesityksessään muun muassa siitä, millaisiin eläimiin voi törmätä Thaimaan pääkaupungin Bangkokin keskustassa. Australian kokemuksista saamme kuulla käärmeiden ja hämähäkkien myrkynlypsystä vasta-ainetuotantoa varten sekä alkuperäisväestö aboriginaalien tilanteesta ja kulttuurista. Lisäksi Arvonen esittelee Kuusamo Nature Photossa esillä olevan valokuvanäyttelynsä Temppelin varjossa – Intia sekä kertoo työstään Intiassa, ja vie yleisön lopulta suitsukkeen syntysijoille Omanin sulttaanikuntaan.

Bezrukov Alexey, Venäjä

on venäläinen biologi, joka on työskentelee valtion luonnonsuojelualueiden parissa, tällä hetkellä Baikaljärven suojelualueella. Valokuvaajana hän on erikoistunut nisäkkäisiin ja lintuihin. Aleksey on ikuistanut Venäjän itäosan ja etenkin Tšukotkan ja Kamtšatkan niemimaan, Primorjen alueen, Sahalinin saaren sekä Baikalin eteläisen alueen villiä luontoa. Hänet on palkittu muun muassa useamman kerran kansainvälisessä Golden Turtle -luontokuvakilpailussa.

Itä-Venäjän villi maailma/Wild world of East Russia

Esitys vie katsojat Wrangelinsaaren ja Kamtšatkan niemimaan maisemiin, joissa kuvaaja on viettänyt aikaa. Myös eteläisen Primorjen alueen luonnosta saamme tunnelmia. Päärooleissa ovat alueiden suuret nisäkkäät ja linnut sekä niiden elinympäristö.

Forsman Dick

on tunnettu lintukirjailija ja valokuvaaja, joka on valokuvannut aktiivisesti siitä alkaen, kun hankki ensimmäisen järjestelmäkameransa vuonna 1970. Kuvaajana hän pitää itseään lähinnä dokumentaristina, jolle tilanteiden aitous on tärkeää. Vaikka petolinnut ovat aina olleet lähellä hänen sydäntään, hän on valokuvaajana kaikkiruokainen. Kuusamossa hän kertoo kahdesta erilaisesta kuvausprojektistaan petolintujen parissa.

Kuvat kirjaksi – kymmenen vuotta petolintujen perässä maailmalla/A Decade stalking Raptors in Europe and beyond

Lintukirjailija kertoo kymmenen vuoden kuvausprojektistaan, jonka tarkoituksena oli kuvata kaikki Läntisen Palearktisen alueen petolintulajit tunnistusopasta varten. Kuvausmatkat ulottuivat pohjoisen tundralta trooppiseen Afrikkaan ja Atlantin saarilta Japaniin. Vaikka projekti kokonaisuutena onnistui, aina ei kaikki sujunut suunnitelmien mukaan.

Stadin kanahaukat/Urban Goshawks

Kanahaukka mielletään ihmisaraksi salomaiden asukiksi. Tällä vuosituhannella pääkaupunkiseudulle on asettunut urbaani, ihmisen läheisyydessä menestyvä pesimäkanta, joita Forsman on seurannut. Näissä ainutlaatuisissa oloissa kanahaukan arkielämän salat alkavat paljastua.

Haataja Antti

on sipoolainen valokuvaaja ja kirjailija, jonka juuret ovat Kainuun korpimetsissä ja Tenon jylhässä jokilaaksossa. Kuusamossa nähtävien esitysten kuvat on kuvattu satojen ja satojen maastopäivien aikana vuosina 2010–2018 pohjoisilla tunturialueilla ja Jäämerellä. Haataja on erikoistunut pohjoisen ekosysteemin valokuvaamiseen ja alkuperäiskansa saamelaisten elämän seuraamiseen. Kuvauspaikkoja ovat olleet Utsjoen, Enontekiön, Inarin, Finnmarkin, Tromssan ja Norrbottenin erämaisimmat alueet ja Jäämeren rantavyöhyke. Projekti jatkuu edelleen.

Tuulessa roihuaa maa – Kertomus Lapista ja jäisestä merestä

Kaamoksen valkoisilla kentillä tuulen ja lumen leikki värjäävät valkoisten eläinten maailmaan sinisellä ja punaisella ja räiskyvät revontulet vihreinä tähtikirkkaalla taivaalla. Kun saapuu kesä, yöttömän yön aurinko valaisee pohjoisen taigametsän lumihuippuisten vuorten vuonolla, lintuvuoren Pohjolan koilliskolkassa ja erämaan, joka avautuu tunturiylängölle ja kauas horisonttiin. Esitys vie katsojat matkalle tuulen puhaltamalle ylängölle ja Jäämeren hyisille rannoille. Kurkistamaan hetkeksi naalin, tunturipöllön ja lunnin maailmaan.

Pohjoinen – Saamenmaan suuret vaellukset

Saamenmaa on suurten vaellusten muovaama ekosysteemi. Tunturisopuli ja poro laiduntavat maiseman sellaiseksi kuin sen näemme. Lohien vaellus ja sääskien armeijat täyttävät joet ja taivaan tuoden elämän yöttömän yön lyhyeen, mutta kiihkeään kesään. Eläinten vaellukset muovaavat pohjoiset tunturit, joet, taigametsät ja Jäämeren sellaiseksi, millaisina ne tänään näemme. Esityksessä pääsemme seuraamaan eläinvaelluksia kaamoksen sinestä kultaisena hehkuvaan kesäyön hetkeen.

Hautala Hannu

on Suomen tunnetuin ja palkituin luontokuvaaja, joka muutti Kuusamoon vuonna 1979 ja kuvaa edelleen – filmille. Hän on yli 50 kirjan tekijä, Pro-Finlandia mitalisti ja Oulun yliopiston kunniatohtori. Hannu tunnetaan edelläkävijänä, suunnannäyttäjänä, oppi-isänä, hauskana seuramiehenä sekä ennakkoluulottomana tiedon ja kokemuksen siivittämänä kokeilijana.

Uljas valkoinen joutsen

Kustantaja sai ylipuhuttua Hannun tekemään vielä kolmannen kirjansa Suomen kansallislinnusta. Kuvat ovat monelta vuosikymmeneltä skannattuja dioja. Esityksessään Kuusamossa hän kertoo värikkääseen tapaansa joutsenesta, sen kuvaamisesta ja joutsenkirjojen tekemisestä.

Holko Joshua, Australia

on arvostettu ja palkittu napaseutuun erikoistunut ammattiluontokuvaaja, joka tunnetaan erityisesti muun muassa pingviinikuvistaan. Hän asuu Melbournessa, Viktorian osavaltiossa, Australiassa. Kuvaaja on myös havahtunut siihen, mitä haasteita ylikalastus, ilmastonmuutos ja sen vaikutukset valtameriimme aiheuttavat. Vuonna 2015 Holko palkittiin kansainvälisen Global Arctic Awards -kuvakilpailun voittajana, Global Arctic Photographer of the Year -palkinnolla. Hänen valokuviaan on ollut esillä näyttelyissä muun muassa Yhdysvalloissa, Venäjällä sekä ympäri Eurooppaa ja lukuisissa julkaisuissa, muun muassa National Geographicissa.

Etelämanner – valkoinen luonto

Etelämanner on ainoa maanosa, jossa ei ole vakituista ihmisasutusta eikä yhtään valtiota. Se on viidenneksi suurin maanosa Aasian, Afrikan, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan jälkeen. Suuri mannerjäätikkö peittää noin 98 prosenttia Etelämantereesta. Napamantereen ja sitä ympäröivien saarten yhteisnimitys on Antarktis. Yli 24 retkeä Etelämantereelle tehnyt Holko esittelee upein kuvinsa tämän uskomattoman maailmankolkan maisemia ja eläimistöä.

Luontovalokuvausta Australiassa

Holko vie kuvamatkalle Australian luontoon, esitellen sekä sen upeita rannikkomaisemia että Viktorian osavaltion luonnon aarteita Australian mantereen kaakkoisosassa. Viktorian seutu tunnetaan niin merenalaisesta elämästään kuin valtavasta lintulajien määrästä ja pussieläimistään, joista me kaikki tunnemme ainakin kengurun ja koalan eli pussikarhun.

Komulainen Arto

on Kiuruvedeltä kotoisin oleva ammattiluontokuvaaja, joka asuu Rovaniemellä. Hän on kuvannut luontoa vuodesta 1974 alkaen. Nykyisin hänen luontokuviensa keskeisimpiä aiheita ovat maa- ja merikotkat sekä maisemat. Hän on ikuistanut monia mielenkiintoisia hetkiä ja näkymiä, muun muassa kuvasarjan harmaalokin hyökkäyksestä maakotkan kimppuun.

Kohtaamisia kotkien kanssa

Komulainen on toiminut maakotkan pesien tarkastajana Lapissa vuodesta 1990 alkaen. Näiltä reissuilta on kertynyt runsaasti kertomuksia ja kuvamateriaalia, joita saamme Kuusamossa kuulla ja nähdä. Kuvaaja on seurannut maakotkia Etelä-Lapin alueella myös talviruokintapaikoilla. Merikotkaa hän on kuvannut Kemijärvellä ja Lokassa, jonka kevättalven ruokintapaikalla käy parhaimmillaan yli kaksikymmentä merikotkaa.

Nikula Ari-Matti

on valokuvaaja, jolle luonto on tunteita, ääniä ja visioita – kokonaisvaltaisen kokemisen paikka ja rauhan tyyssija. Nikulan luontokuvauksessa elämyksellinen puoli on ottanut yhä suurempaa roolia myös ilmaisussa. Kuva ei synny vain siitä, mitä hän näkee – toinen luonto puhuu hänen kuvissaan yhä vahvemmin.

Toinen luonto

Mitä tapahtuu, kun näkymä ei ohjaakaan kuvaamista, vaan lopputuloksen sattumanvaraisuus. Kuvitteellisen ja toden rajapinnalla löytyy toinen luonto, joka saadaan esityksessä Kuusamossa kokea.

Ohtonen Kimmo

on toimittaja, kirjailija, luontokuvaaja ja tämänvuotisen Kuusamo Nature Photon juontaja. Useimmat tuntevat Kimmon Ylen luonto-ohjelmista sekä hyväntekeväisyystempauksista. Kansainväliseen tietoisuuteen hän nousi vuonna 2016 Katoava Pohjola -dokumenttisarjan myötä, joka avasi muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjolan luontoon ja ihmisiin. Kimmon esikoisteos Karhu Voimaeläin (Docendo) kirja julkaistiin helmikuussa 2016. Tieto-Finlandia, Bonnierin Suuri journalistipalkinto ja Vuoden Luontokirja 2016 -ehdokkuudet ansainneessa kirjassaan Kimmo heijastaa karhujen sielunmaiseman kautta omaa elämäänsä sekä ihmisen suhdetta luontoon.  Keväällä 2018 julkaistiin hänen kaunokirjallinen esikoisteos Ikimaa (Otava). Kimmolla on yleisön iloksi myös oma esitys tapahtumassa.

Tarina kuvassa

Luontovalokuvaus elää Suomessa kulta-aikaansa. Joka päivä sosiaalinen media täyttyy lukemattomista luontokuvista eri puolilta maatamme. Luontokuvat avaavat tuhansia ikkunoita suomalaiseen luontoon ja luontosuhteeseen. Hyvä luontokuva kertoo aina tarinan, mutta miten tarina rakentuu valokuvauksessa? Entä mitä tarinoita luontokuvin voidaan kertoa? Voiko kuvan avulla suojella luontoa?

Rautiainen Lassi

on luontokuvaaja, Kuusamo Nature Photon perustaja ja sen taiteellinen johtaja vuosina 1996–2010 sekä 2016–2018. Rautiainen tunnetaan piilokojumatkailun pioneerina ja hän on tekijänä noin 30 kuvateoksessa. Hän sai Finnfoto-palkinnon vuonna 2008 ja Kuusamo-mitalin vuonna 2016. Hänen perustamallaan yrityksellä Wildlife Safaris Finland on Kuhmossa 22 piilokojua eläinten katseluun ja kuvaamiseen, sekä kotkakoju Kuusamossa Oulangalla.

Hossa

Jo lukioaikana Lassi tutustui kotikuntansa Suomussalmen Hossaan, josta myöhemmin tuli ensin valtion retkeilyalue ja kesällä 2017 Suomen 40. kansallispuisto Suomi 100 -juhlallisuuksin. Lassin seuraava kirja – Hossa – ilmestyy syksyllä 2018. Kuvaesityksessään hän kertoilee Hossasta.

Shanin Sergey, Venäjä

on valmistunut Moskovan valtionyliopiston laskennallisen matematiikan ja kybernetiikan tiedekunnasta, mutta ammatiltaan hän on ollut vedenalainen valokuvaaja vuodesta 2004 alkaen.

Hänet on palkittu lukuisissa kansainvälisissä valokuvakilpailuissa: muun muassa Golden Turtle, Golden Dolphin, Glanzlichter, MontPhoto, GDT. Hän on kokeilunhaluinen ja etsii jatkuvasti uusia luovia lähestymistapoja luonnonvalokuvauksessa. Hänen suosikkipaikkansa löytyvät Venäjän lisäksi Etelä-Afrikasta, Fidžiltä, Indonesiasta, Kuubasta, Egyptistä ja Norjasta.

Venäjän Kaukoidän vedenalainen maailma/Underwater world of the Far East of Russia

Venäjän Kaukoidän luonto on monipuolinen ja ainutlaatuinen. Kuvaajan Kaukoidän eri alueille suuntautuneiden matkojen vuosien tulokset yhdistyvät kokonaisuudeksi, joka paljastaa Beringin-, Ohotan- ja Japaninmeren vedenalaista maailmaa. Shanin on kulkenut vedenalaisilla retkillään Kamtšatkassa, Komendöörin-, ja Kuriilien saarilla, Magadanissa, Primorjen alueella sekä Sahalinin saarella ja Moneron-saarella. Kuvausretket on tehty yhteistyössä valtion luonnonsuojelualueiden edustajien kanssa. Kuvaajan tavoitteena on osoittaa vedenalaisen maailman monimuotoisuus sekä sen kauneutta ja ainutlaatuisuutta.

Solberg Tommy, Norja

on ammattiluontokuvaaja Norjasta. Valokuvaus on hänelle elämänmittainen intohimo, ja hän myös iloitsee tietotaitonsa jakamisesta ihmisten kanssa, jotka haluavat oppia valokuvauksesta lisää. Hän pitää luentoja ja työpajoja ja tuottaa artikkeleita julkaisuihin sekä järjestää valokuvaussafareja ryhmille Norjaan, Afrikkaan, Intiaan sekä Suomeen. Hän rakastaa luonnossa olemista, ja kokee löytävänsä sieltä rauhaa ja hiljaisuutta. Tätä hän pyrkii myös osoittamaan luontokuvillaan. Täydellisyyteen pyrkivä kuvaaja rakastaa haasteita, joita syntyy paikan päällä kuvaustilanteissa. Hän pitää onnistuneen sommittelun lisäksi tärkeänä sitä, että kuvaaja on aina tietoinen valotuksesta ja valosta. Hän toivoo kuviensa välittävän katsojille myös sen, että hän tekee töitä koko sydämellään ja sielullaan.

Äiti maa/Mother earth

Retki ympäri maailmaa kuvaajan matkakokemusten ja paikkatiedon siivittämänä uhanalaisista lajeista tavallisiin savannin eläimiin. Solberg esittelee myös kuvia mustavalkoisesta B&W -taidesarjastaan, joka on hänelle hyvin tärkeä. Intian tiikereistä Kongon gorilloihin, punaisena lankana kulkee hyvien kuvien takana oleva ajattelu.

The little extra

Suurpetojen kuten karhun ja suden kuvaamismahdollisuudet Suomessa aina käpytikan kuvaamiseen omalla takapihalla ovat oivat. Kuvaaja haluaa näyttää, kuinka helppoa on laittaa pystyyn ruokintapaikka ja saada hyviä kuvia tavallisista eläimistä lähiluonnossa. Mittelevistä kotkista ja ovelista näädistä metson soitimille ja muihin lintuihin. Sommittelu on punainen lanka ja perusajatus hyviin kuviin.

Tuuri Pekka

on kuvannut veden alla vuodesta 1992. Erityisesti häntä kiinnostavat lähivedet niiden sameudesta ja kylmyydestä huolimatta. Suomalaiset vedet ovat maailman viimeisiä vähän kuvattuja elinympäristöjä. Keskittyminen on tuottanut tulosta myös lukuisissa suomalaisissa ja kansainvälisissä valokuvauskilpailuissa. Vuonna 2010 Pekka voitti Vuoden luontokuva -kilpailun ja sittemmin muita sijoituksia samassa kilpailussa on tullut kymmenkunta. Vuonna 2013 Pekka julkaisi kirjan Vedenalainen Suomi, joka kuvaa ensimmäistä kertaa kattavasti vedenalaista suomalaista maisemaa ja sen eliöitä. Vuonna 2017 Pekka valittiin Vuoden sukeltajaksi. Tällä hetkellä hänen pääprojektinsa on valokuvateos suomalaisista kaloista, joka ilmestyy vuonna 2019.

Vedenalainen Suomi: kalojen kauneus

Kalat ovat vesiemme tunnetuimmat eläimet. Noin 20 talouskalaamme muodostavat kuitenkin vain osan yli 70 kalan lajistostamme. Ja niitäkin olemme usein nähneet vain veneen pohjalla ja lautasellamme. Kalat ovat monin verroin kauniimpia omassa elinympäristössään. Särjen hopeahohtoiset suomut, härkäsimpun silmät, läpinäkyvä kiisken poikanen, Laatokan lohien kutumenot, kinastelevat harjukset. Tuuri on päässyt näkemään ja kuvaamaan näitä ja monia muita tilanteita niinä satoina tunteina, jotka on viettänyt veden alla. Tule viehättymään suomalaisten kalojen kauneudesta!

Törmänen Petteri

on syntyperäinen kuusamolainen ja kuvaa enimmäkseen Koillismaalla. Luonto on tullut hänelle tutuksi jo lapsena kalastuksen ja nuoruudessa metsästyksen myötä. Hän on kuvannut luontoa vuodesta 1998 lähtien, ammattinaan viimeiset viisi vuotta. Luonnontuntemus on syventynyt paljon luontokuvauksen myötä, mutta jatkuvasti nousee esiin uutta ihmeteltävää. Kuvauskohteiden suhteen Törmänen on kaikkiruokainen, mutta metsät kiehtovat häntä entistä enemmän.

Koillismaan luonto

Törmänen avaa yleisölle näköaloja Koillismaan tunnettuihin ja vähemmän tunnettuihin luontokohteisiin.

Yulia Vtiurina, Venäjä

on Pietarissa asuva taidokas ja kotimaassaan tunnustettu luontokuvaaja. Hän on kuvannut vuodesta 2007 alkaen ja on erikoistunut makrokuvakseen tarkastellen luontoa sekä lähietäisyydeltä että laajakulmalla. Hänen rakastamiaan kuvauskohteita ovat niin pienen pienet kihokit kuin suuret mäntymetsät. Julia haluaa avata vaikeasti havaittavaa, usein pienuutensa tähden huomaamatta jäävää maailmaa kaikkine yksityiskohtineen, jotka ovat sadunomaisia ja täynnä odottamattomia näkökulmia. Vaikka Julia matkustaa mielellään, hän kuvaa hyvin mieluusti myös Pietarin lähistöllä.

Uskotko taikuuteen?

Pidätkö saduista? Uskotko niihin? Salaperäisiin sekä täynnä seikkailuja ja vaaraa oleviin tarinoihin. Miksi nämä kysymykset? Koska Julia pitää. Lisäksi juuri niissä piilee kuvaajan uuden kuvausprojektin ydin. Se on omistettu upeille fantasioille, jotka sekoittuvat salaisuuksien verkkoon, täynnä outoja olentoja ja taikuutta. Tämä koko uskomaton maailma on ympärillämme ja jalkojen alla. Se on kasvien, hyönteisten ja muiden maailma. Tarjolla on erilaisia ​​upeita tarinoita. Jotkut ovat synkkiä kuin Grimmin sadut ja toiset heijastavat lapsuuden haaveita. Voisiko Liisaa seurata Ihmemaahan? Ehkä…

Østhus Bernt

on intohimoinen luontokuvaaja, joka on muun muassa palkittu kolmesti maansa parhaana luontokuvaajana, Norwegian Nature Photographer of the Year: vuonna 2014, 2016 ja 2017. Hän on kotoisin Soknedalin vuoristokylästä, joka sijaitsee Etelä-Trøndelagin läänissä Norjassa. Hänen luontosuhteensa kehittyi lukuisilla vaelluksilla kotitilaa ympäröivässä metsässä sekä vaelluksilla ja metsästysretkillä Forollhognan kansallispuistossa.

Ammatiltaan Østhus on asianajaja ja hoitaa norjalaisen Staur Holding Groupin sijoitus- ja varainhoitosalkkua.

Ajoitus ja valo/Timing and Light

Luontokuvauksessa on kyse ajoituksesta ja valosta. Kuvaaja esittelee ja odottaa innolla saavansa jakaa unohtumattomia suosikkihetkiään luonnosta, joista useita hän on kokenut juuri Keski-Norjassa. Hän on viettänyt viime vuosina paljon aikaa kahden upean ja varovaisen lajin, saksanhirven ja metson parissa.

Harmaakarhun ja hirven maisemissa Alaskassa/Among Grizzly and Moose in Denali

Alaskan luonto muistuttaa monin tavoin pohjoismaista luontoamme, mutta siellä on kaikki hieman suurempaa. Siellä elävä harmaakarhu eli ”grizzly” on ruskeakarhun alalaji, joka on eurooppalaista ruskeakarhua suurempi. Karhujen ja valtavan kookkaiden hirvien kohtaaminen herättää kunnioitusta. Østhus esittää kuvia kahdelta reissultaan Denalin kansallispuistoon likimain täydellisissä syysväreissä ja tunnelmissa.

Lapin yliopiston soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelma

Lapin Yliopiston soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelma on kaksivuotinen maisterintutkintoon johtava koulutus. Syksyllä 2018 opiskelijat ovat opintojensa keskivaiheilla. 

Janette Backman on rovaniemeläinen luontoalalla työskentelevä luonnonvalokuvaaja, kirjailija ja taidemaalari.

Jonna Kalliomäki on Kristiinankaupungista kotoisin oleva kuvataiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi (amk) Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2010. Hänen teoksiaan on ollut esillä monissa yhteisnäyttelyissä ja tapahtumissa ympäri Suomen.

Anu Tossavainen on luonto- ja ympäristöalan opettaja, joka päätti ottaa luonnon tarkasteluun uudenlaisen näkökulman aloittamalla maisteriopinnot Kuusamossa. Luova valokuvaus tuntuu omimmalta tekniikalta.

Riitta Attilan matka mustavalkoisesta kuvaamisesta ja videotyöskentelystä nuorten parissa alkoi 1980-luvun alussa ja kulki Guadalajarasta Kuusamoon. Etelä-Suomessa hän on työskennellyt leikkaajana tv-henkilökuvasarjoissa ja läänintaiteilijana monissa elokuvakasvatuksen projekteissa. Nyt hän on uppoutunut maisemavalokuvaukseen. Liike ja koko koillismaalaisen vuodenkierron väriskaala vievät mennessään.

Kalle Immonen on pitkän linjan metsäammattilainen ja luontokuvaaja, joka haluaa laajentaa osaamistaan taiteen ja luontokuvauksen saralla.

Jyrki Tammi on Kuusamossa työskentelevä kuvataiteilija, jonka taiteellinen tuotanto on tähän mennessä koostunut enimmäkseen maalauksista. Luonto on toiminut inspiraation lähteenä ja voimaannuttavana tekijänä Tammen taiteellisessa työskentelyssä.

Osku Tuominen on helsinkiläissyntyinen elokuva- ja TV-leikkaaja. Hänen tuotantoaan on nähty kotimaan lisäksi kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Tuominen osallistuu soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelmaan keskittyäkseen taiteelliseen työskentelyyn ja oman luontoyhteyden palauttamiseen. Hän tutkii tulevaisuuden luontokokemusta.

Opiskelijat esittäytyvät ja avaavat kuvamaailmojaan yhteisesityksessä Kuusamossa.

merkki

@ Kuusamon Nature Photo

Sivuston toteutus Davas

kmo150 vari   kuusamologo  kuusamotalo logo  metsahallitus2018     nikon222    knplogo

ruka   lumo2  suomenluonto     lassirautiainen  

koillissanomat  taike taideneuvosto vaaka